Veikko Haukkavaara

Sorvanselällä ja Hämeensillalla

Veikko Haukkavaara (vuoteen 1924 Falkenberg; 1921 Tampere–2004 Tampere) asui suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Tampereen keskustassa sijaitsevassa kivitalossa, jonka osoitte on Hatanpään valtatie 14. Kesät hän vietti vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Tottijärvellä kauppias Murron Pyhäjärven rannalla sijainneessa kesäpaikassa.

Valokuva ylhäällä vasemmalla on Sorvanselältä vuodelta 1991. Oikealla on katuvalokuvaajan vuoden 1930 tienoilla Hämeensillalla ottama kuva.

Ps. 245-2

Panssarijoukoissa 1941–1944. Kesällä tai syksyllä 1944 otetussa kuvassa Veikko Haukkavaara seisoo suomalaisten pitkäputkiseksi Sotkaksi kutsuman T-34-85:n päällä. Sodan loppupuolella Haukkavaara toimi osaston päällikön vaunun tykkiampujana ja välitti radiolla päällikön käskyjä koodikielisinä muille vaunuille.

Samassa yksikössä palveli kuvanveistäjä Uuno Nurmi, joka suoritti ABC-piirustuskoulun kirjekurssia. Hänen työskentelynsä seuraaminen sai Haukkavaaran kiinnostumaan piirtämisestä.

Ratsastajapatsaat vuosilta 1977 ja 1982 kuuluvat Haukkavaaran sotilasaiheisiin veistoksiin.



Valmetin trolleybussi, grafiikan vedos 'eläkkeelle' ja karikatyyri

Vuodenvaihteessa 1944–1945 Haukkavaara meni lentokoneasentajaksi Valmetin lentokonetehtaalle Tampereelle, ja vuonna 1946 hän solmi avioliiton Maija-Liisa Salon kanssa. Hän harjoitteli piirtämistä, kävi taidenäyttelyissä ja hankki taidekirjoja. Erkki Tantun 1946 ostettu puupiirros on ensimmäinen taidehankinta.

Veikko Haukkavaara teki Valmetilla ollessaan paljon piirroksia työtovereistaan ja toisinaan kuvia tehtaan tapahtumista. Yllä oleva varhainen grafiikan vedos Eläkkeelle on vuodelta 1953. Oikealla oleva karikatyyri on 1960-luvulta. Valokuvassa Haukkavaara (vasemmalla) viimeistelee trolleybussia Valmetin tehtaalla.

Haukkavaara teki myös teknisiä parannuksia Valmetin valmistamiin laitteisiin. Hän esimerkiksi suunnitteli linja-autoon uuden sarjatuotantoon soveltuvan ikkunan lukkolaitteineen ja sen valmistamiseen tarvittavat työkalut. Ensimmäisistä parannuksista hän sai mukavia palkintoja kuten seinäkellon tai ilmapuntarin. Kun parannusehdotuksia tuli useita lisää, palkkiot pienenivät. Valmetin valmistamaan paperikoneeseen suunnitellusta parannuksesta ei lupauksista huolimatta tullut palkkiota, eikä keksijäkään kysellyt asiasta myöhemmin.

Tampereen työväenopistolta

Kuva Tampereen työväenopiston piirustuskurssilta. Vasemmalla Veikko Haukkavaara piirtää, ja oikealla on opettajana toiminut taidemaalari Tauno Hämeranta. Kuvaaja tuntematon. Oikealla oleva kuivaneulaharjoitelma on vuodelta 1954.

Tampereen työväenopistossa ammattitaiteilijat antoivat taideopetusta. Koulutus oli samanlaista kuin varsinaisissa taidekouluissa.

Työväenopistossa opetettiin myös taidegrafiikan menetelmiä. Alhaalla oikealla oleva puupiirros Lumenajajat oli mukana Tampereen Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä 1953. Se on Haukkavaaran ensimäinen taidenäyttelyssä esillä ollut teos.

Kuvituspiirros ja puupiirros
Veikko Haukkavaara piirsi kuvituspiirroksia ja pilakuvia Aamulehteen ja Kansanlehteen. Ensimmäiset lehtikuvitukset julkaistiin 1940-luvun lopulla. Ylhäällä vasemmalla oleva piirros on julkaistu Aamulehdessä 1952.

Päivänkohtaisilla piirroksilla oli tavallisesti kiire, ja toisinaan se näkyy piirroksista. Valmetilla tehdyn täyden työpäivän jälkeen pilapiirtäjä luki sanomalehtiä, otti lyhyet unet ja keksi aiheen piirrokselle. Valmiin piirroksen täytyi olla kello 21 päätoimittajalla.

Aamulehden päätoimittaja Jaakko Hakala tarjosi Haukkavaaralle vakituista työpaikkaa vuonna 1964. Vain päivää ennen työsopimusneuvottelua päätoimittaja Hakala menehtyi sairauskohtaukseen. Ehkä veistokset olisivat jääneet tekemättä, jos Haukkavaara olisi tuolloin siirtynyt Aamulehden palvelukseen.

Vuonna 1968 Aamulehti julkaisi pilapiirroksen, jonka aiheena oli Tsekkoslovakian miehitys. Kuvassa esiintyivät Leonid Breznev ja Alexander Dubcek. Neuvostoliiton suurlähetystö ilmoitti Suomen ulkoministeriölle tuon piirroksen olevan loukkaava pääsihteeri Brezneviä kohtaan. Ulkoministeriössä ei heti päästy yksimielisyyteen käytettävästä taktiikasta. Toisten mielestä pilapiirrosta olisi pitänyt paheksua, koska "se oli suunnattu Neuvostoliiton johtohenkilöitä vastaan". Lopulta ulkoministeriö päätti olla moittimatta piirrosta, koska Breznev ei ollut muodollisesti Neuvostoliiton päämies. Lähde: Aamulehti ja Kekkonen, Lähteenkorvan ja Pekkarisen artikkeli Aamulehdessä 30.4.2000.

Presidentti Kekkonen kutsui Haukkavaaran puolisoineen Linnan juhliin vuonna 1973. Presidentti Koivisto hankki kuvanveistäjän töitä lahjoiksi, ja häneltä kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle tuli 1985.

Ensimmäinen näyttely Husan taidegalleriassa
Ensimmäinen yksityisnäyttely oli Taidesalonki Husassa Tampereella 1970. Seinillä olevat maalaukset eivät ole Haukkavaaran teoksia.

Vuosina 1970 ja 1971 Haukkavaara osallistui kolmeen Suomen Taiteilijaseuran järjestämään jurytettyyn näyttelyyn. Näihin näyttelyihin osallistuminen oli tuolloin edellytyksenä Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsenyydelle.

Vuonna 1971 hän ryhtyi vapaaksi kuvanveistäjäksi.

Suvi-Pinxin pihamaalta

Kaksi kuvaa Jorma Savolaisen Suvi-Pinxin pihamaalta. Oikeanpuoleisessa 1970-luvulla otetussa kuvassa esiintyvät Jorma Savolainen ja Veikko Haukkavaara. Vasemmanpuoleinen kuva on vuodelta 1971.

Tutustuminen galleristi, kanslianeuvos Jorma Savolaiseen aukaisi Haukkavaaralle uusia ovia.

Maaliskuussa 1971 Metallin lakon aikaan Haukkavaara kävi Jorma Savolaisen Yrjönkadun galleriassa ja tarjosi töitään Suvi-Pinxiin. Galleristi suostui katsomaan kuvanveistäjän autoon pakattuja veistoksia, kun kuuli tämän osallistuneen Suomen Taiteilijaseuran järjestämään jurytettyyn näyttelyyn. Nähtyään veistokset Savolainen otti ne myytäviksi galleriaansa. Vielä saman päivän iltana hän soitti kuvanveistäjälle ja kertoi myyneensä kaikki veistokset ja haluavansa niitä lisää.

A.I. Routio kirjoitti Haukkavaarasta 1985 Uudessa Suomessa: "– – hänen hitsatut ihmis- ja eläinhahmonsa antavat Suvi-Pinxille suorastaan perusvirityksen." Suvi-Pinxissä kävi kesäisin noin 30000 näyttelyvierasta.



Jorma Savolainen järjesti yhdessä Asko Oy:n kanssa Länsi-Saksaa vuosina 1972–1975 kiertäneen Junge Kunst aus Finland -näyttelyn, johon myös Haukkavaara osallistui. Saksassa pidettiin Haukkavaaran veistoksista, ja siellä myydyt työt olivat merkittävä tulonlähde taiteilijalle.

Kuvanveistäjää pyydettiin 1974 suunnittelemaan kolme veistosta Duisburgin kaupungin eläintarhaan. Säilyneissä kirjeissä, joista useiden lähettäjänä tai vastaanottajana oli Duisburgin ylipormestari, mainitaan kaksi kolmimetristä eläinveistosta ja luonnollista kokoa oleva ihmisaiheinen veistos. Tilaaja esitti, että veistokset olisi valmistettu Duisburgissa, mutta kuvanveistäjä ei halunnut muuttaa Saksaan. Asiaan vaikutti osaltaan se, että hänelle oli juuri valmistunut Tampereelle omakotitalo ja kahden asuinkerroksen korkuinen työhuone. Suunnitelluista veistoksista valmistui vain humoristinen juopunutta miestä esittävä veistos, jonka kuvanveistäjä teki 1975 työhuoneessaan Tampereella.

Duisburgin Wilhelm Lehmbruck -museon johtaja mainitsi 1974 lähettämässään kirjeessä Haukkavaaran näyttelyn. Hän sanoi ajatelleensa Studionäyttelyä, johon tulisi 25 pienehköä veistosta ja piirroksia. Kiireinen kuvanveistäjä ei kyennyt lupaamaan töitään näyttelyyn, vaikka olisi halunnutkin.Drei Künstler aus Tampere -näyttelyjuliste
Drei Künstler aus Tampere -näyttely kiersi 1979–1982 seuraavissa paikoissa: Berliini, Essen, Herten, Bonn, München, Köln, Düsseldorf, Stuttgart, Mannheim, Hamburg, Wiesbaden ja Nürnberg. Mukana olivat Raimo Kanerva, Matti Alapoti ja Veikko Haukkavaara. Kuva veistoksesta: Pekka Tarvonen

Näyttelyn järjestäjän vuonna 1979 lähettämien luetteloiden mukaan Berliinissä myytiin 30 ja Essenissä 20 veistosta. Berliinissä se tarkoitti runsasta puolta esillä olleista töistä.

 Ruotsin kuningaspari Retretissä 1983

Ruotsin kuningaspari vieraili elokuussa 1983 Retretissä. Kuvateksti Helsingin Sanomissa: "Marinna Nordling esitteli kuningasparille ja rouva Tellervo Koivistolle Veikko Haukkavaaran veistoksen Retretin pihamaalla. – – ". Teksti: Olli Ainola ja Ilkka Malmberg. Kuvat: Pentti Koskinen ja Erkki Laitila

Näyttelyjuliste

Yksityisnäyttelyt Tampereen Nykytaiteen museossa olivat vuosina 1978 ja 1983. Juhani Riekkola kuvasi yllä olevan näyttelyjulisteen kuvanveistäjän idean pohjalta.

Kuvanveistäja työhuoneessaan vuonna 1983.

Työhuoneessa

Veikko Haukkavaara valmisti viimeisen veistoksensa vuonna 1993.